Usein esitettyjä kysymyksiä:

Alla esitetään joitakin näkökulmia ja vastauksia omaishoitajia usein askarruttaviin kysymyksiin. Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen ja ratkaisut tulkintoineen voivat vaihdella. Kannattaa siis tarkistaa oma tilanteensa asiaa käsitteleviltä työntekijöiltä ja tarvittaessa muilta asiantuntijoilta.

1) Olen vakinaisessa työsuhteessa oleva omaishoitaja. Olen hoitanut työni ohessa iäkästä äitiäni, jolla on monia sairauksia mm. dementia. Nyt hänen terveytensä on huonontunut niin paljon, että harkitsen vuorotteluvapaan anomista. Kysyn, onko minun mahdollista saada samanaikaisesti vuorotteluvapaakorvausta ja omaishoidon tukea?

Vastaus: Vuorotteluvapaan ja omaishoidon tuen saaminen yhtaikaa on mahdollista.

"Omaishoidon tukea ei voida pitää sellaisena työttömyysturvalain 27§:n tarkoittamana lakisääteisenä etuutena, joka vähentäisi työttömyysturvaetuuden tai vuorottelukorvauksen määrää tai sellaisena tulona, joka saman lain 5 luvun säännösten perusteella johtaisi työttömyyspäivärahan sovitteluun." (Ote muistiosta 29.4.1998 STM / VAO -Työttömyysturvayksikkö + PAO)

2) Puolisoni vammautui tapaturmaisesti. Olemme molemmat olleet työelämässä, mutta nyt mieheni on työkyvytön ja tarvitsee apua jatkuvasti päivittäin. Haluan jatkaa omassa virassani ja olemme saaneet järjestymään puolisoni hoidon työssäoloni ajaksi. Olen kuullut että on olemassa omaishoidon tuki jota kunta maksaa henkilöille, jotka hoitavat läheistään kotona. Kysyn voiko työssä käyvä puoliso saada omaishoidon tukea aviopuolisonsa hoidosta?

Vastaus: Teillä on hoidettavananne paljon hoitoa tarvitseva puoliso ja hoitotilanne sitoo teitä aina, kun ette ole työssä tai hoitoa ei ole muutoin järjestetty. Tällaisessa sitovassa ja vaativassa hoitotilanteessa teillä on oikeus saada omaishoidon tukea siitä huolimatta, että jatkatte ansiotyössä käyntiä.

3) Olen hoitanut kotona perheemme kahta vammaista lasta. Nyt olen aloittanut ansiotyön ja lasten hoito on työpäivieni ajaksi järjestyksessä. Olen saanut omaishoidon tukea ja lakisääteiset vapaapäivät niin kauan kuin olin kotona hoitamassa lapsiani. Nyt kun olen ansiotyössä kunta ilmoitti, että minulle ei kuulu kunnan järjestää vapaapäiviä, sillä minähän saan taukoa ja lepoa omaishoitotyöstä kun olen ansiotyössä. Kysyn onko asia todella näin?

Vastaus: Omaishoidontukeen liittyvien lakisääteisiin vapaapäiviin oikeutettujen piiri laajeni vuoden 2002 alussa (Sosiaalihuoltolain 27 b § 2 mom). Tämän mukaan sidonnaisuus omaishoitotyössä katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Suosituksissa lain tulkinnalle tuodaan esille, että hoidettava voi olla päiväsaikaan esim. koulussa tai päivätoiminnassa, mutta tarvitsee muuna aikana jatkuvasti huolenpitoa sekä että, hoidettavan säännöllinen poissaolo kotoa voi kestää keskimäärin enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti.

4) Työssä käyvänä omaishoitajana olen miettinyt eikö nykyinen lainsäädäntömme anna mahdollisuutta tilapäiseen poissaoloon silloin kun hoidettavan henkilön terveydentilassa tapahtuu jokin nopea äkillinen muutos jota vaativat välitöntä apua ja toisen henkilön läsnäoloa. Olen kysynyt työnantajaltani mahdollisuutta olla tällaisessa tilanteessa poissa sen ajan kuin tilanne saadaan laukeamaan. Työnantajani vastasi, ettei ilman ennakkoilmoitusta tällainen ole mahdollista.

Vastaus: Nykyisin voimassa olevan Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (Laki työsopimuslain muuttamisesta, 35 f §). Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin on mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteista.

5) Olen dementoituvaa äitiäni hoitava mies, ja saan siihen kunnalta omaishoidon tukea. Olen lisäksi työssä rakennusalalla silloin, kun töitä pahalla työttömyysalueella on tarjolla. Työttömyysjaksoilta saan työttömyyskorvausta. Työssä ollessani käyn tarkistamassa äidin tilannetta tarvittaessa työpäivänkin aikana. Haluaisinkin nyt tietää, onko minulla oikeutta työttömyysjakson aikana kieltäytyä minulle tarjotusta työstä, mikäli työpaikka sijaitsee kaukana asuinpaikkakunnastani?

Vastaus: Työttömyysturvalain 2 luvun 14 §:n mukaan perheetön työnhakija ei voi menettämättä oikeutta työttömyysetuuteen kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta pysyväisluonteisesta, toimeentulon turvaavasta kokoaikatyöstä, jos uudella paikkakunnalla on kohtuullisin ehdoin saatavissa työnhakijalle sopiva asunto. Sama koskee perheellistä työnhakijaa, jos uudella paikkunnalla on saatavissa työnhakijalle ja hänen perheelleen sopiva asunto. Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että työvoimatoimisto on selvittänyt työtarjouksilla tai muulla luotettavalla tavalla, ettei työpaikkaan ilmeisesti ole sopivaa työvoimaa saatavissa siltä työssäkäyntialueelta, jolla avoin työpaikka sijaitsee.

Työministeriö vahvistaa työssäkäyntialueet vuosittain. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat henkilön asuinpaikkakunta sekä paikkakunnat, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta yleisesti käydään työssä tai jossa asuinpaikkakunnalta tavanomainen päivittäinen työssäkäynti on vastaavassa ajassa ja vastaavin kustannuksin mahdollista. Työssäkäyntialueet ovat keskeisiä työttömyysturvan kannalta, koska työttömällä työnhakijalla on vain rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä omalta työssäkäyntialueeltaan tarjotusta työstä työttömyysturvaansa menettämättä.

Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjotusta työstä painavasta henkilökohtaisesta syystä. Painavana henkilökohtaisena syynä pidetään puolison työtä tai yrittäjätoimintaa, joka on perheen toimeentulon kannalta välttämätöntä, omaa, puolison tai lasten paikkakuntaan sidottua opiskelua tai koulunkäyntiä, lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön huoltamista, omaa tai lähisukulaisen terveydentilaa tai näihin rinnastettavaa syytä, jollaisena voidaan pitää hankittua asuntoa (Työttömyysturvalaki 1290/2002, 2 luku 14 §).

Työttömyysturvaa koskevissa asioissa on muutoksenhakuelimenä ensimmäisessä asteessa työttömyysturvalautakunta, jonka päätöksiin on mahdollista hakea muutosta vakuutusoikeudesta.

Kuntakohtaiset työssäkäyntialueet ovat 1.1.2004 lukien löydettävissä työhallinnon kotisivuilta http://www.mol.fi/tyonhakijapalvelut.

6) Työstä irtisanotuminen toisella paikkakunnalla asuvan omaisen hoidon takia: Vakuutusoikeuden ennakkopäätökset 4415:99, annettu 17.2.2000

Vastaus: X oli eronnut omasta pyynnöstään vakinaisesta työsuhteesta toiselle paikkakunnalle muuttamisen takia. Muuton syynä oli sairaan 70-vuotiaan isän hoito. Isän kotipaikkakunta sijaitsi 300 km:n päässä. X oli saanut omaishoidon tukea isän hoitamisesta. X ilmoittautui isän kotipaikkakunnalla työttömäksi työnhakijaksi ja haki työttömyyspäivärahaa, jonka työttömyyskassa eväsi kolmen kuukauden ajalta. X haki muutosta työttömyysturvalautakunnalta vedoten isän aivokasvainleikkaukseen ja annettuun ennusteseen isän 3-6 kuukauden jäljellä olevasta elinajasta.

Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen, ja lausui perustelussaan, että vaikka X:n ratkaisua voitiin pitää inhimillisesti perusteltuna, hänellä ei kuitenkaan voitu katsoa olleen työttömyysturvan maksamisen kannalta pätevää syytä erota työstään. X haki muutosta vakuutusoikeudelta, joka muutti työttömyysturvalautakunnan päätöstä määräten työttömyyskassan maksamaan X:lle työttömyyspäivärahaa evätyltä ajalta. Perusteluissaan vakuutusoikeus katsoi, että X:n muuttoa toiselle paikkakunnalle vakavasti sairastuneen isän hoitamiseksi oli pidettävä pätevänä syynä hänen työstä eroamiselleen (ks. http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus).

7) Omaishoidon tukea ei otettu huomioon tarkasteltaessa työssäoloehdon täyttymistä tai määriteltäessä päivärahan perusteena olevaa palkkatuloa: Vakuutusoikeus, oikeustapauksia 378:2002, annettu 8.5.2003

Vastaus: Vakuutusoikeus katsoi päätöksessään, ettei omaishoidontukea voida veronalaisuudestaan huolimatta ottaa huomioon tarkasteltaessa työssäoloehdon täyttymistä tai määriteltäessä päivärahan perusteena olevaa palkkatuloa. Perusteluissa vakuutusoikeus toteaa, että työssäoloehto karttuu vain työ-, toimi- tai virkasuhteessa tehdystä palkkatyöstä, jossa on työsuhteen tunnusmerkit. Sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaan omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan (ks. http://www.oikeus.fi/vakuutusoikeus).

8) Olen kokoaikaisessa ansiotyössä ja hoidan samanaikaisesti omaishoitajana ikääntynyttä äitiäni.Saan kunnalta omaishoidon tukea. Viime aikoina äidin hoitaminen ja kokoaikatyö on kuitenkin alkanut tuntua niin raskaalta, että mietiskelen olisiko minulla mahdollisuutta siirtyä tekemään osa-aikatyötä ja saada ansionvähennyksen korvauksena osa-aikalisää?

Vastaus: Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan voidaan osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseksi kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön vapaaehtoisesti siirtyvälle työntekijälle myöntää osa-aikalisää, jos työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan työttömän työnhakijan vastaavaksi ajaksi. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle osa-aikalisää ei voida kuitenkaan maksaa.
Osa-aikatyöhön siirtyvä ei voi saada osa-aikatyön palkan lisäksi muuta palkkaa tai korvausta tekemästään työstä.Kunnan maksama omaishoidon tuki katsotaan korvaukseksi tehdystä työstä, joka estää osa-aikalisän maksamisen (Työministeriön ohje Nro 0/11/2004 työvoima- ja elinkeinokeskuksille ja työvoimatoimistoille 19.8.2004, voimassa 1.9.2004 lähtien toistaiseksi; Asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista 5 luvun 15 §:n 5 kohta).

Osa-aikalisään voi olla oikeus kunnallisen omaishoidon tuen ulkopuolella omaistaan hoitavalla työntekijällä, mikäli muut lisän saamisen edellytykset täyttyvät. Työntekijän kokoaikaisen työsuhteen samaan työnantajaan on mm. täytynyt kestää vähintään vuoden välittömästi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän työaika on 40 - 60 % hänen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan. Osa-aikalisän määrä on puolet osa-aikatyöhön siirtyneen työntekijän kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta laskettuna osa-aikatyötä edeltäneen kokoaikatyön 12 kuukauden palkan keskiarvona, kuitenkin enintään normaali työllistämistuki korotettuna 70 prosentilla.
Osa-aikalisää voidaan maksaa samalle henkilölle kerrallaan enintään 12 kuukauden ajalta, joka voidaan pitää useammassa jaksossa. Henkilö, joka on saanut osa-aikalisää enimmäisajan, ei voi saada osa-aikalisää uudelleen enne kuin hän on ollut kokoaikatyössä saman työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuukautta.