TOP: Kokemuksia muista maista

* European Eldercare Network 1998 - 1999

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista on pohdittu myös Englannin, Irlannin, Belgian, Hollannin, Tanskan ja Suomen yhteisessä European Eldercare Network- projektissa, jossa Omaishoitajat ja Läheiset ry edusti Suomea. Projektin tavoitteena oli luoda foorumi, jossa kansalliset omaishoitajajärjestöt jakoivat kokemuksia, edistivät ja julkaisivat esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja sovelluksista, joiden avulla työelämän ja omaishoitajuuden haasteet voitaisiin yhdistää. Projekti esitti mm. seuraavanlaisia toimenpide-ehdotuksia:

Kehitetään laaja-alaista, perheystävällistä työvoimapolitiikkaa, joka antaisi mahdollisuuden läheisistä huolehtimiseen

Huomataan, että omaishoitaja on hyvä työntekijä: vastuuntuntoinen, tunnollinen ja taitava organisoimaan asioitaan

Vältetään ikään tai sukupuoleen liittyvää syrjintää

Turvataan mahdollisuus olla omaishoitaja ilman taloudellisia menetyksiä

Tiedotetaan mahdollisimman hyvin omaishoitajille ja hoidettaville tarjottavista palveluista

Asetetaan hoidettaville ja omaishoitajille tarkoitetuille palveluille laatustandardit

Kehitetään lyhytaikaishoidon (päivätoiminta, päiväsairaala ym.) eri vaihtoehtoja

Otetaan huomioon, että työntekijöillä on tulevaisuudessa yhä enemmän velvoitteita ikääntyviä läheisiään kohtaan

Omaishoitajien mielipiteet ja kokemus otetaan jatkuvasti huomioon kehitettäessä palveluja ja muita heitä tukevia käytäntöjä

Kehitetään paikallisia verkostoja omaishoitoa koskevan tiedon levittämiseksi

Kerätään omaishoitoa koskevaa tietoa (erityisesti työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamisesta)

Kehitetään mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin, palkattomaan vapaaseen, osa-aikatyöhön jne.

Kannustetaan työnantajia ottamaan huomioon omaishoitajien asema työehtosopimuksissa

Kannustetaan työpaikkoja käynnistämään pilottikokeiluja omaishoitajien tukemiseksi

Kehitetään omaishoitotehtävistä työhön palaavien työntekijöiden uudelleenkoulutusta

* Englannin ja Hollannin omaishoidon tukijärjestelmien kokemuksia 1998-2002

Tuoreissa selvityksessä (Pihl, Marja: Developments in the Support of Carers of Older Persons in England 1998 - 2002, Socialstyrelsen, Stockholm, May 2002 ja Pihl, Marja: Developments in the Support of Carers of Older Persons in the Netherlands 1998 -2002, Socialstyrelsen, Stockholm, July 2002) Englannin ja Hollannin omaishoidon viime vuosien kehityksestä todetaan työelämään liittyvien asioiden nouseminen yhä keskeisemmäksi ja teeman painoarvon kasvu myös poliittisella areenalla. Painopiste on kuitenkin (lapsi)perheiden ja työn yhteensovittamisessa pikemmin kuin vammaisten tai vanhojen ihmisten hoidossa. Seuraavassa yhteenveto em. selvityksistä erityisesti omaishoidon ja palkkatyön yhdistämisesen kannalta.

Englannissa hallitus määritteli vuonna 1999 kansallisen omaishoidon strategian (National Strategy for Carers). Sen tavoitteena oli parantaa omaishoitajien elämänlaatua mm. turvaamalla mahdollisuus heidän niin halutessaan jatkaa palkkatyön tekemistä omaishoidon rinnalla. Työikäisistä omaishoitajista kaksi kolmasosaa käy Englannissa palkkatyössä, joten työelämältä kaivataan joustoa. Joustotekijöinä strategiassa mainitaan mm. osa-aikatyö, liukuvat työajat, työn jakaminen, vuosittaiset työajat ja etätyö. Tilapäiseen töistä poissaoloon pitäisi olla mahdollisuus esim. silloin, kun perheessä on hätätapaus.

Englannissa toimii neljä koko maan kattavaa, omaishoitajia edustavaa kansalaisjärjestöä. Näistä esimerkiksi Carers UK aikoo jatkossa panostaa voimakkaasti työ- ja kotielämän yhteensovittamisen kysymyksiin. Paremmat työelämän olosuhteet edesauttavat omaishoitajien mahdollisuuksia jatkaa palkkatyössä, josta Carers UK:lla on jo kokemuksia joidenkin yhtiöiden kanssa.

The Princess Royal Trust for Carers (PRTC)- järjestön toimintamuotoihin kuuluu 113 itsenäisesti johdettua omaishoidon keskusta (Carers Centres), jotka mm. antavat tietoa ja neuvoja, tunne-elämän tukea sekä konsultoivat omaishoitajien asioissa paikallisia päättäjiä ja palvelujen suunnittelijoita. PRTC:llä on myös yritysten kanssa yhteinen avustus/kannatusohjelma (secondment scheme ), jonka puitteissa yrityksen työntekijä työskentelee tietyn ajan omaishoidon keskuksessa. Ohjelman tarkoituksena on, että työntekijä- joka usein on suuren yrityksen palkkalistoilla - oppii työskentelyä pienessä organisaatiossa ja perehtyy samalla omaishoitoon. Keskus puolestaan saa käyttöönsä työntekijän tiedot ja taidot, jotka usein poikkeavat keskuksen omista resursseista. Yrityksille järjestely tarjoaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuden.

The Princess Royal Trust for Carers:n kotisivuilta löytyy osio, joka käsittelee omaishoitoa ja palkkatyötä (http://www.carers.org/CarersandEmployment). Palkkatyössä olevat omaishoitajat arvostavat työtään elämänsä keskeisenä osa-alueena, joka ei ainoastaan tarjoa taloudellista turvallisuutta ja taukoa omaisen hoidosta, vaan myös parempaa omanarvontuntoa ja vahvempaa, omaishoitajan roolista erillistä identiteettiä. PRTC edistää omaishoitoa tiedottamalla ja neuvomalla työnantajia ja työntekijöitä, järjestämällä työpaikoilla neuvontatilaisuuksia, ja avustamalla molempia osapuolia hyvien toimintatapojen kehittämisessä.

Myös Hollannissa on omaishoitajajärjestö (LOT) kiinnittänyt huomiota työn ja omaishoidon yhteensovittamisongelmiin ja puutteellisuuksiin, kuten esim. vaikeuksiin saada vapaata työstä ja palata siihen omaishoidon loputtua. Viime vuosina ovatkin mahdollisuudet saada työstä lyhytaikaista palkallista vapaata parantuneet. Esille on nostettu myös yksityis- ja pienyrittäjien asema omaishoitajina.

Lisätietoja: http://www.standrews1.com.

Hollannin terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön teettämässä tutkimuksessa on kartoitettu kokeiluja, joiden tarkoituksena on ollut parantaa palkkatyön ja pitkäaikaishoidon yhteensovittamista. Kokeiluista voidaan erottaa kolme kategoriaa:

Kokeilut, jotka keskittyvät omaishoitajille tarjottaviin palveluihin. Näitä ovat perheen tehtävistä selviytymistä tukevat palvelut, kuten esimerkiksi vaatehuolto tai kaupassakäynti, sekä uudenlaiset sijaishoitomahdollisuudet.

Kokeilut, joissa yhdistetään joustavat järjestelyt sekä työpaikalla että omaishoidossa.

Kokeilut, joissa pyritään omaishoitajaystävällisiin järjestelyihin työpaikoilla.

Kokeilujen perusteella päädyttiin suosittelemaan mm. seuraavanlaisia hyviä käytäntöjä:

Henkilökohtainen lähestymistapa on parhain tarjottaessa omaishoitajille tietoa palveluista. Kirjallinen tieto ei heitä aina tavoita, sillä he eivät välttämättä miellä itseään omaishoitajiksi.

Työssäkäyvien omaishoitajien tarvitsemien palvelujen tulisi olla lähellä kotia.

Työnantajien tulisi antaa työntekijöilleen mahdollisuus päättää itse työtunneistaan.

Tilaisuus hyvin pieneen työtuntimäärään tulisi mahdollistaa.

Uutta palveluohjaajan (care broker) tehtävää tulisi levittää.

Kunnat voisivat kannustaa palvelutuottajia yhteistyöhön.

Lyhyesti muutamista hollantilaisista esimerkkikokeiluista:

1.Vanhusten hoitoa sijaisperheessä: omaishoitajat saavat lepotauon, hoidettavat vaihtelua elämäänsä uudesta ympäristöstä ja sijaishoitoa tarjoavat perheet lisätuloja. Isäntäperheitä oli yllättäen hyvin saatavana, sen sijaan vanhuksilla vaikeuksia ymmärtää asumista vieraassa perheessä. Projekti onnistui hyvin ja on saamassa jatkoa. Soveltuu etenkin maaseudulle.

2. Palveluohjaaja-projekti (care broker) Alkmaarissa: käynnistetty v. 2001 luoteishollantilaisessa 64 000 asukkaan Alkmaarin kaupungissa. Projektin pyrkimyksenä tunnistaa työssäkäyvien omaishoitajien ryhmä ja heidän erityisongelmansa, toimia välittäjänäomaishoitajan ja palvelutuottajien välillä sekä kehittää uusia, joustavia palveluja täyttämään mahdollisia palvelujen aukkokohtia. Palveluvälittäjä pitää yhteyttä omaishoitajiin ja auttaa heitä erityisesti hankalaksi koetun palvelujen hakemiseen liittyvän byrokratian kanssa. Palveluvälittäjä hankkii tietoa, täyttää lomakkeita, tekee valituksia, järjestää päivähoitoa vanhuksille jne. Käytännön avun lisäksi palveluvälittäjä pyrkii käynnistämään rakenteellisia muutoksia kuten esimerkiksi yksinkertaistamaan arviointiprosessia. Tärkeää oli myös pyrkimys lisätä tietoisuutta eri ammattiryhmien (esim. työterveyslääkärit) parissa. Projektin ensimmäisten kokemusten pohjalta voitiin todeta, että:

Työssäkäyvät omaishoitajat sivuuttavat omat ongelmansa keskittyessään täysin hoidettaviinsa. Omat tarpeet tulisi kuitenkin myös huomioida ja osata pyytää tarvittaessa apua. Kun tämä tavoite on saavutettu, omaishoitajat tuntevat helpotusta.
Palveluja tuottavia tahoja on lukuisia ja hoidettavien tarpeet ovat monimutkaisia. Työssäkäyvillä omaishoitajilla ei yksinkertaisesti ole usein aikaa tutkia millaisia palveluja ja etuisuuksia olisi saatavilla. Palveluohjaajalla tulee siksi olla laaja-alaista tietämystä erilaisista palveluista, avustuksista ja lakisääteisistä oikeuksista.
Työssäkäyvät omaishoitajat eivät välttämättä halua identifioitua omaishoitajiksi. Palveluvälittäjän ei haluta mainitsevan heidän nimeään asioidessaan muiden tahojen kanssa. He eivät myöskään halua leimaantua "vaikeiksi" työnantajan silmissä. Tämä osoittaa kuinka haavoittuviksi työssäkäyvät omaishoitajat saattavat tuntea itsensä niin työntekijöinä kuin hoitajinakin.
On tärkeää, että palveluohjaaja seuraa, onko tehdyllä interventiolla ollut toivottuja vaikutuksia. Työssäkäyvät omaishoitajat eivät välttämättä tule uudestaan ellei saatu apu ole heitä tyydyttänyt; pettymyksiä on ehkä tullut liian usein.

3. Omaishoitajien tukikeskus Haagissa. Keskuksen tehtävänä on tiedottaminen, neuvonta,sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, käytännön tuki, ja omaishoitajien äänitorvena toimiminen. Keskus on luonut erittäin laajan verkoston, johon kuuluu mm. erilaisia hyvinvointipalveluja tuottavia tahoja, lääkäreitä, fysioterapeutteja, hoito- ja palvelutaloja ja potilasjärjestöjä.Keskus järjestää kursseja omaishoitajille esimerkiksi siitä, kuinka rajoja voidaan asettaa ja sitenparantaa ajan hallintaa. Erityisesti palkkatyöhön palaavat omaishoitajat ovet hyötyneet siitä. Omaishoitajat ovat myös arvostaneet keskuksen käytäntöä pitää heihin säännöllisesti yhteyttä. Jollei keskuksessa ole vähään aikaan kuultu jostain omaishoitajasta, he ottavat häneen yhteyttä. Vireillä on myös hanke, jossa pyritään mm. luomaan vapaaehtoisten ja omaishoitajien itsensä ylläpitämä ilmainen palveluohjelma. Hankkeessa tutkaillaan myös voisivatko omaishoitajat antaa palveluita toisilleen. Keskus haluaa parantaa työelämässä mukana olevien tietoisuutta omaishoitajuudesta, ja ensimmäiseksi on lähestytty hoitoalaa tavoitteena parantaa omaishoitajien aseman ymmärtämistä. Työnantajiin tullaan myös ottamaan asiassa yhteyttä.

Laaja-alaista palveluohjausta omaishoitajille omalla työpaikalla: The Caring Workplace: St.Andrews Resources for Seniors , St. Louis, USA

Kyseessä on pilottiohjelma, jossa kaksitoista paikallista yritystä on sisällyttänyt henkilöstöhallintoonsa erityisen palveluohjaajan (eldercare specialist) palvelut. Ohjelman taustalla on ajatus siitä, että yritys saa käyttöönsä työntekijöidensä parhaan työpanoksen silloin, kun he ovat täysissä voimissaan, eli on siis työnantajan oman edun mukaista huolehtia työntekijöidensä jaksamisesta. Ohjelman avulla pyritään auttamaan työssäkäyvää omaishoitajaa tasapainottamaan hoito- ja työvastuitaan.

Palveluohjaajat ovat ammattilaisia, joiden tehtävänä on:
- auttaa omaishoitotilanteesta johtuvan stressin käsittelemisessä
- tarjota apua ongelmatilanteissa ja etsiä ratkaisuja
- arvioida hoidettavan kodin olosuhteet ja turvallisuus sekä hoidettavan tarpeet ja tehdä niiden perusteella tarvittavat suunnitelmat
- tiedottaa ja opastaa mahdollisista tukimuodoista
- tarjota tukea ja ohjausta psyykkisissä ja fyysisissä ongelmatilanteissa
- koordinoida palveluja

Nämä palvelut ovat työntekijöille ilmaisia. Rahoitus ohjelmaan tulee liittohallitukselta (74%) ja St. Andrews Resources for Seniors- järjestöltä (26%).

Ohjelman yritykseensä ottanut yrityksen X hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja toteaa, että "Tämä on paras etuus jonka yhtiöni tarjoaa työntekijöilleen, ja omaishoitotyötä tekevä työntekijä puolestaan: Palveluneuvojastani oli paljon apua. Hänen ansiostaan en saanut hermoromahdusta."
Lisätietoja: http://www.standrews1.com.


	Kokemuksia muista maista * European Eldercare Network 1998 - 1999 Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista on pohdittu myös Englannin, Irlannin, Belgian, Hollannin, Tanskan ja Suomen yhteisessä European Eldercare Network- projektissa, jossa Omaishoitajat ja Läheiset ry edusti Suomea. Projektin tavoitteena oli luoda foorumi, jossa kansalliset omaishoitajajärjestöt jakoivat kokemuksia, edistivät ja julkaisivat esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja sovelluksista, joiden avulla työelämän ja omaishoitajuuden haasteet voitaisiin yhdistää. Projekti esitti mm. seuraavanlaisia toimenpide-ehdotuksia: Kehitetään laaja-alaista, perheystävällistä työvoimapolitiikkaa, joka antaisi mahdollisuuden läheisistä huolehtimiseen Huomataan, että omaishoitaja on hyvä työntekijä: vastuuntuntoinen, tunnollinen ja taitava organisoimaan asioitaan Vältetään ikään tai sukupuoleen liittyvää syrjintää Turvataan mahdollisuus olla omaishoitaja ilman taloudellisia menetyksiä Tiedotetaan mahdollisimman hyvin omaishoitajille ja hoidettaville tarjottavista palveluista Asetetaan hoidettaville ja omaishoitajille tarkoitetuille palveluille laatustandardit Kehitetään lyhytaikaishoidon (päivätoiminta, päiväsairaala ym.) eri vaihtoehtoja Otetaan huomioon, että työntekijöillä on tulevaisuudessa yhä enemmän velvoitteita ikääntyviä läheisiään kohtaan Omaishoitajien mielipiteet ja kokemus otetaan jatkuvasti huomioon kehitettäessä palveluja ja muita heitä tukevia käytäntöjä Kehitetään paikallisia verkostoja omaishoitoa koskevan tiedon levittämiseksi Kerätään omaishoitoa koskevaa tietoa (erityisesti työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamisesta) Kehitetään mahdollisuuksia joustaviin työaikoihin, palkattomaan vapaaseen, osa-aikatyöhön jne. Kannustetaan työnantajia ottamaan huomioon omaishoitajien asema työehtosopimuksissa Kannustetaan työpaikkoja käynnistämään pilottikokeiluja omaishoitajien tukemiseksi Kehitetään omaishoitotehtävistä työhön palaavien työntekijöiden uudelleenkoulutusta * Englannin ja Hollannin omaishoidon tukijärjestelmien kokemuksia 1998-2002 Tuoreissa selvityksessä (Pihl, Marja: Developments in the Support of Carers of Older Persons in England 1998 - 2002, Socialstyrelsen, Stockholm, May 2002 ja Pihl, Marja: Developments in the Support of Carers of Older Persons in the Netherlands 1998 -2002, Socialstyrelsen, Stockholm, July 2002) Englannin ja Hollannin omaishoidon viime vuosien kehityksestä todetaan työelämään liittyvien asioiden nouseminen yhä keskeisemmäksi ja teeman painoarvon kasvu myös poliittisella areenalla. Painopiste on kuitenkin (lapsi)perheiden ja työn yhteensovittamisessa pikemmin kuin vammaisten tai vanhojen ihmisten hoidossa. Seuraavassa yhteenveto em. selvityksistä erityisesti omaishoidon ja palkkatyön yhdistämisesen kannalta. Englannissa hallitus määritteli vuonna 1999 kansallisen omaishoidon strategian (National Strategy for Carers). Sen tavoitteena oli parantaa omaishoitajien elämänlaatua mm. turvaamalla mahdollisuus heidän niin halutessaan jatkaa palkkatyön tekemistä omaishoidon rinnalla. Työikäisistä omaishoitajista kaksi kolmasosaa käy Englannissa palkkatyössä, joten työelämältä kaivataan joustoa. Joustotekijöinä strategiassa mainitaan mm. osa-aikatyö, liukuvat työajat, työn jakaminen, vuosittaiset työajat ja etätyö. Tilapäiseen töistä poissaoloon pitäisi olla mahdollisuus esim. silloin, kun perheessä on hätätapaus. Englannissa toimii neljä koko maan kattavaa, omaishoitajia edustavaa kansalaisjärjestöä. Näistä esimerkiksi Carers UK aikoo jatkossa panostaa voimakkaasti työ- ja kotielämän yhteensovittamisen kysymyksiin. Paremmat työelämän olosuhteet edesauttavat omaishoitajien mahdollisuuksia jatkaa palkkatyössä, josta Carers UK:lla on jo kokemuksia joidenkin yhtiöiden kanssa. The Princess Royal Trust for Carers (PRTC)- järjestön toimintamuotoihin kuuluu 113 itsenäisesti johdettua omaishoidon keskusta (Carers Centres), jotka mm. antavat tietoa ja neuvoja, tunne-elämän tukea sekä konsultoivat omaishoitajien asioissa paikallisia päättäjiä ja palvelujen suunnittelijoita. PRTC:llä on myös yritysten kanssa yhteinen avustus/kannatusohjelma (secondment scheme ), jonka puitteissa yrityksen työntekijä työskentelee tietyn ajan omaishoidon keskuksessa. Ohjelman tarkoituksena on, että työntekijä- joka usein on suuren yrityksen palkkalistoilla - oppii työskentelyä pienessä organisaatiossa ja perehtyy samalla omaishoitoon. Keskus puolestaan saa käyttöönsä työntekijän tiedot ja taidot, jotka usein poikkeavat keskuksen omista resursseista. Yrityksille järjestely tarjoaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuden. The Princess Royal Trust for Carers:n kotisivuilta löytyy osio, joka käsittelee omaishoitoa ja palkkatyötä (http://www.carers.org/CarersandEmployment). Palkkatyössä olevat omaishoitajat arvostavat työtään elämänsä keskeisenä osa-alueena, joka ei ainoastaan tarjoa taloudellista turvallisuutta ja taukoa omaisen hoidosta, vaan myös parempaa omanarvontuntoa ja vahvempaa, omaishoitajan roolista erillistä identiteettiä. PRTC edistää omaishoitoa tiedottamalla ja neuvomalla työnantajia ja työntekijöitä, järjestämällä työpaikoilla neuvontatilaisuuksia, ja avustamalla molempia osapuolia hyvien toimintatapojen kehittämisessä. Myös Hollannissa on omaishoitajajärjestö (LOT) kiinnittänyt huomiota työn ja omaishoidon yhteensovittamisongelmiin ja puutteellisuuksiin, kuten esim. vaikeuksiin saada vapaata työstä ja palata siihen omaishoidon loputtua. Viime vuosina ovatkin mahdollisuudet saada työstä lyhytaikaista palkallista vapaata parantuneet. Esille on nostettu myös yksityis- ja pienyrittäjien asema omaishoitajina. Lisätietoja: http://www.standrews1.com. Hollannin terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriön teettämässä tutkimuksessa on kartoitettu kokeiluja, joiden tarkoituksena on ollut parantaa palkkatyön ja pitkäaikaishoidon yhteensovittamista. Kokeiluista voidaan erottaa kolme kategoriaa: Kokeilut, jotka keskittyvät omaishoitajille tarjottaviin palveluihin. Näitä ovat perheen tehtävistä selviytymistä tukevat palvelut, kuten esimerkiksi vaatehuolto tai kaupassakäynti, sekä uudenlaiset sijaishoitomahdollisuudet. Kokeilut, joissa yhdistetään joustavat järjestelyt sekä työpaikalla että omaishoidossa. Kokeilut, joissa pyritään omaishoitajaystävällisiin järjestelyihin työpaikoilla. Kokeilujen perusteella päädyttiin suosittelemaan mm. seuraavanlaisia hyviä käytäntöjä: Henkilökohtainen lähestymistapa on parhain tarjottaessa omaishoitajille tietoa palveluista. Kirjallinen tieto ei heitä aina tavoita, sillä he eivät välttämättä miellä itseään omaishoitajiksi. Työssäkäyvien omaishoitajien tarvitsemien palvelujen tulisi olla lähellä kotia. Työnantajien tulisi antaa työntekijöilleen mahdollisuus päättää itse työtunneistaan. Tilaisuus hyvin pieneen työtuntimäärään tulisi mahdollistaa. Uutta palveluohjaajan (care broker) tehtävää tulisi levittää. Kunnat voisivat kannustaa palvelutuottajia yhteistyöhön. Lyhyesti muutamista hollantilaisista esimerkkikokeiluista: 1.Vanhusten hoitoa sijaisperheessä: omaishoitajat saavat lepotauon, hoidettavat vaihtelua elämäänsä uudesta ympäristöstä ja sijaishoitoa tarjoavat perheet lisätuloja. Isäntäperheitä oli yllättäen hyvin saatavana, sen sijaan vanhuksilla vaikeuksia ymmärtää asumista vieraassa perheessä. Projekti onnistui hyvin ja on saamassa jatkoa. Soveltuu etenkin maaseudulle. 2. Palveluohjaaja-projekti (care broker) Alkmaarissa: käynnistetty v. 2001 luoteishollantilaisessa 64 000 asukkaan Alkmaarin kaupungissa. Projektin pyrkimyksenä tunnistaa työssäkäyvien omaishoitajien ryhmä ja heidän erityisongelmansa, toimia välittäjänäomaishoitajan ja palvelutuottajien välillä sekä kehittää uusia, joustavia palveluja täyttämään mahdollisia palvelujen aukkokohtia. Palveluvälittäjä pitää yhteyttä omaishoitajiin ja auttaa heitä erityisesti hankalaksi koetun palvelujen hakemiseen liittyvän byrokratian kanssa. Palveluvälittäjä hankkii tietoa, täyttää lomakkeita, tekee valituksia, järjestää päivähoitoa vanhuksille jne. Käytännön avun lisäksi palveluvälittäjä pyrkii käynnistämään rakenteellisia muutoksia kuten esimerkiksi yksinkertaistamaan arviointiprosessia. Tärkeää oli myös pyrkimys lisätä tietoisuutta eri ammattiryhmien (esim. työterveyslääkärit) parissa. Projektin ensimmäisten kokemusten pohjalta voitiin todeta, että: Työssäkäyvät omaishoitajat sivuuttavat omat ongelmansa keskittyessään täysin hoidettaviinsa. Omat tarpeet tulisi kuitenkin myös huomioida ja osata pyytää tarvittaessa apua. Kun tämä tavoite on saavutettu, omaishoitajat tuntevat helpotusta. Palveluja tuottavia tahoja on lukuisia ja hoidettavien tarpeet ovat monimutkaisia. Työssäkäyvillä omaishoitajilla ei yksinkertaisesti ole usein aikaa tutkia millaisia palveluja ja etuisuuksia olisi saatavilla. Palveluohjaajalla tulee siksi olla laaja-alaista tietämystä erilaisista palveluista, avustuksista ja lakisääteisistä oikeuksista. Työssäkäyvät omaishoitajat eivät välttämättä halua identifioitua omaishoitajiksi. Palveluvälittäjän ei haluta mainitsevan heidän nimeään asioidessaan muiden tahojen kanssa. He eivät myöskään halua leimaantua "vaikeiksi" työnantajan silmissä. Tämä osoittaa kuinka haavoittuviksi työssäkäyvät omaishoitajat saattavat tuntea itsensä niin työntekijöinä kuin hoitajinakin. On tärkeää, että palveluohjaaja seuraa, onko tehdyllä interventiolla ollut toivottuja vaikutuksia. Työssäkäyvät omaishoitajat eivät välttämättä tule uudestaan ellei saatu apu ole heitä tyydyttänyt; pettymyksiä on ehkä tullut liian usein. 3. Omaishoitajien tukikeskus Haagissa. Keskuksen tehtävänä on tiedottaminen, neuvonta,sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, käytännön tuki, ja omaishoitajien äänitorvena toimiminen. Keskus on luonut erittäin laajan verkoston, johon kuuluu mm. erilaisia hyvinvointipalveluja tuottavia tahoja, lääkäreitä, fysioterapeutteja, hoito- ja palvelutaloja ja potilasjärjestöjä.Keskus järjestää kursseja omaishoitajille esimerkiksi siitä, kuinka rajoja voidaan asettaa ja sitenparantaa ajan hallintaa. Erityisesti palkkatyöhön palaavat omaishoitajat ovet hyötyneet siitä. Omaishoitajat ovat myös arvostaneet keskuksen käytäntöä pitää heihin säännöllisesti yhteyttä. Jollei keskuksessa ole vähään aikaan kuultu jostain omaishoitajasta, he ottavat häneen yhteyttä. Vireillä on myös hanke, jossa pyritään mm. luomaan vapaaehtoisten ja omaishoitajien itsensä ylläpitämä ilmainen palveluohjelma. Hankkeessa tutkaillaan myös voisivatko omaishoitajat antaa palveluita toisilleen. Keskus haluaa parantaa työelämässä mukana olevien tietoisuutta omaishoitajuudesta, ja ensimmäiseksi on lähestytty hoitoalaa tavoitteena parantaa omaishoitajien aseman ymmärtämistä. Työnantajiin tullaan myös ottamaan asiassa yhteyttä. Laaja-alaista palveluohjausta omaishoitajille omalla työpaikalla: The Caring Workplace: St.Andrews Resources for Seniors , St. Louis, USA Kyseessä on pilottiohjelma, jossa kaksitoista paikallista yritystä on sisällyttänyt henkilöstöhallintoonsa erityisen palveluohjaajan (eldercare specialist) palvelut. Ohjelman taustalla on ajatus siitä, että yritys saa käyttöönsä työntekijöidensä parhaan työpanoksen silloin, kun he ovat täysissä voimissaan, eli on siis työnantajan oman edun mukaista huolehtia työntekijöidensä jaksamisesta. Ohjelman avulla pyritään auttamaan työssäkäyvää omaishoitajaa tasapainottamaan hoito- ja työvastuitaan. Palveluohjaajat ovat ammattilaisia, joiden tehtävänä on: - auttaa omaishoitotilanteesta johtuvan stressin käsittelemisessä - tarjota apua ongelmatilanteissa ja etsiä ratkaisuja - arvioida hoidettavan kodin olosuhteet ja turvallisuus sekä hoidettavan tarpeet ja tehdä niiden perusteella tarvittavat suunnitelmat - tiedottaa ja opastaa mahdollisista tukimuodoista - tarjota tukea ja ohjausta psyykkisissä ja fyysisissä ongelmatilanteissa - koordinoida palveluja Nämä palvelut ovat työntekijöille ilmaisia. Rahoitus ohjelmaan tulee liittohallitukselta (74%) ja St. Andrews Resources for Seniors- järjestöltä (26%). Ohjelman yritykseensä ottanut yrityksen X hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja toteaa, että "Tämä on paras etuus jonka yhtiöni tarjoaa työntekijöilleen, ja omaishoitotyötä tekevä työntekijä puolestaan: Palveluneuvojastani oli paljon apua. Hänen ansiostaan en saanut hermoromahdusta." Lisätietoja: http://www.standrews1.com.