Mikä mahdollistaa työssäkäynnin?
Palkkatyön ja omaishoidon yhteensovittaminen on vaativa haaste, joka edellyttää paljon niin vallitsevalta asenneilmastolta, lainsäädännöltä ja sen tulkinnoilta kuin palvelutarjonnaltakin. Omaishoitajan resurssien parantamiseksi ja toimintaedellytysten tukemiseksi tarvitaan mm. seuraavien osa-alueiden sujuvaa toimintaa:
Palvelut
Työsuhteeseen tai työaikoihin liittyviä sovelluksia ja käytäntöjä
Asenneilmasto
- Hyvät, riittävät ja helposti tavoitettavat sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen tai yksityisen tahon tuottamat palvelut. Kuntasi sosiaaliviraston työntekijöiltä (sosiaalityöntekijä, kotipalvelun esimies, omaishoidontuesta vastaava henkilö, kotisairaanhoidon esimies, vammaispalveluista vastaava henkilö, vanhustyöstä vastaava henkilö) saat tietoa kunnallisista hoitomahdollisuuksista työsi aikana, kysy myös ateriapalvelusta. Sinulla on sitovissa hoitotilanteissa oikeus omaishoidontukeen. Entä olisiko hoidettavan henkilökohtaisesta avustajasta apua? Lisätietoja palveluista esimerkiksi oman kuntasi sosiaali- ja terveystoimen, SPR:n, Vanhustyön keskusliiton ja Folkhälsan:in kotisivuilta.
- Palveluohjaus sopivien palvelujen löytämiseksi. Palveluohjauksen kehittäminen avopalvelujen määrän lisääntyessä on erittäin tärkeää.
- Toistaiseksi vain etelä-suomalaisille tarjottaviin kotityön ostopalveluihin voit käydä tutustumassa esim. ELIAS-nettitorilla osoitteessa www.elias.tts.fi. Torilla on myös tietoa kotityöpalveluiden verovähennysoikeudesta.
Työsuhteeseen tai työaikoihin liittyviä sovelluksia ja käytäntöjä
- Työnantajan myönteinen suhtautuminen omaishoidosta johtuviin järjestelyihin kuten esimerkiksi joustaviin työaikoihin, osa-aikatyöhön, etätyömahdollisuuteen, vuorotteluvapaaseen ja osa-aikaeläkkeeseen.
- Kaikki palkansaaja-asemassa olevat kuuluvat johtavassa asemassa olevia työntekijöitä lukuun ottamatta työaikalain piiriin. Työajasta voidaan sopia lain ja työ- ja virkaehtosopimusten sallimissa rajoissa työpaikalla. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia liukuvasta työajasta (enintään kolme tuntia/vrk), jolloin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
- Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu täydeksi työajaksi. Osa-aikaiseksi määritellään yleensä alle 30 viikkotyötunnin työ. Työ- ja virkaehtosopimuksissa osa-aikatyö voidaan määritellä myös muun pituiseksi. Osa-aikaisten lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla määritellyt edut eivät saa olla heikommat kuin kokoaikaisten. Edut suhteutetaan kuitenkin tehtyyn työaikaan.
- Etätyö on tapa järjestää työ. Etätyössä tieto- ja tietoliikennetekniikan avulla lisätään mahdollisuuksia valita sopiva työpaikka ja työaika. Etätyö on vapaaehtoista, ja siitä voidaan sopia työntekijän ja työnantajan välillä.
- Vuorotteluvapaa on 3 -12 kuukauden (90 -359 kalenteripäivän) mittainen vapaa, josta työnantaja ja työntekijä keskenään sopivat. Ehtona on, että vapaalle lähtevän tilalle palkataan työtön työnhakija. Työtöntä ei tarvitse palkata juuri siihen tehtävään, jota vapaalle jäävä on hoitanut. Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaalle jäänyt saa Kansaneläkelaitokselta tai työttömyyskassalta korvausta, joka on suuruudeltaan 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta ilman lapsikorotusta. Vuorotteluvapaajärjestelmä jatkuu vuoden 2003 alusta viisi vuotta, ja sen perusteella vähintään 25 vuoden työhistorian omaavilla on mahdollisuus 80 prosentin korvaukseen. Vuorottelukorvauksen saaminen edellyttää mm., että hakija on ollut vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti. Korvaus on veronalaista tuloa (ks. http://www.kela.fi, http://www.mol.fi)
- Osa-aikaeläkkeen tarkoitus on tarjota vanheneville kokoaikatyössä työskenteleville mahdollisuus yhdistää työnteko ja eläkkeellä olo. Osa-aikaeläkkeelle voi siirtyä 58 vuotta (56 vuotta 1.7.1998 - 31.12.2002) täyttänyt työntekijä, joka on jatkuvassa kokoaikatyössä ja siirtyy suoraan ilman päivänkään katkosta kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Lisäksi työntekijän on pitänyt olla viimeisen viiden vuoden aikana vähintään kolme vuotta kokopäivätyössä ja työn on pitänyt jatkua viimeiset kuusi kuukautta välittömästi ennen osa-aikatyön alkamista. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän yhdessä sopimalla tavalla. Osa-aikatyön voi järjestää työnantajan kanssa joustavasti, kunhan ei ole yhtäjaksoisesti pois työstä yli kuutta viikkoa. Työtä voi tehdä esimerkiksi osan päivää, muutamia päiviä viikossa tai pari viikkoa kuukaudessa. Osa-aikatyön ansioiden on oltava 35 - 70 % kokoaikatyön vakiintuneista ansioista. Osa-aikaeläkkeellä olo ei pienennä myöhemmin myönnettävän eläkkeen määrää vaan eläke vastaa sitä tasoa kuin kokoaikatyöstäkin olisi tullut (lisätietoja: http://www.valtiokonttori.fi, http://www.etk.fi, http://www.kela.fi).
Asenneilmasto
- Työtovereiden ja ympäröivän yhteiskunnan ymmärtävä suhtautuminen työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen
- Potilasjärjestöt, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry sekä liiton paikallisyhdistykset työskentelevät lisätäkseen ihmisten tietoisuutta omaishoitajien asemasta ja ongelmista.
